Vanhojen kiinteistöjen perustusrakenteiden toimivuuden selvitystyön vaiheet

  

1. Ensimmäisessä vaiheessa todetaan näkyvät vauriot, suuret runkorakenteiden tai lattioiden kaltevuudet tai muut tuoreet ilmiöt vaurioista.

2. Edelläesitettyjen toimenpiteideiden perusteella laaditaan “tutkimusohjelmaraportti”, joka käytännössä on perustus- ja runkorakenteiden “alustava riskianalyysi”:

* Haetaan/todetaan/listataan kaikki ilmeiset haitalliset olosuhdetekijät, joiden seurauksena saattaisi olla tapahtumassa rakennuksen perustus- tai runkorakenteiden vaurioitumista.

* Arvioidaan suuntaa-antavat seuranta- ja/tai tutkimustoimenpiteet olosuhdetekijöiden selvittämiseksi.

3. Mikäli ensimmäisessä vaiheessa todetaan akuutteja merkkejä perustus- tai runkorakenteiden vaurioitumisesta, alustava tutkimusraportti laaditaan ensitilassa ja raportissa esitetään laajamittaiset kiireelliset tutkimustoimenpiteet (koekuoppatutkimukset, kipsisiltaseuranta, tihennetty painumaseuranta, tihennetty orsivesiseuranta).

* Akuutteja merkkejä ovat yleensä tuoreet vauriot (jauhoiset halkeamat, aukkokohtien rikkoontuminen, ovi- ja ikkuna-aukkojen alueille syntyvät toimintahäiriöt).

4. Mikäli ensimmäisessä vaiheessa ei todeta akuutteja merkkejä perustus- tai runkorakenteiden vaurioitumisesta, ensimmäinen seurantaraportti (= väliraportti) laaditaan tietyn seurantaperiodin jälkeen (yleensä 12 kuukauden jälkeen seurantatoimenpiteiden aloituksesta).

* Tällöin seurantaraportissa (= väliraportissa) esitetään tarkentavat tutkimustoimenpiteei, joiden avulla on tarkoitus löytää lisätietoja perustusrakenteiden olosuhteista, riskeistä ja runkorakenteen käyttäytymisestä tulevaisuudessa.

5. Ensimmäisen seurantaperiodin aikana saatetaan havaita selkeitä, akuutteja merkkejä piilevistä ongelmista, esim:

- rakennuksen voimakas epätasainen painuminen

- rakennukseen asennetut seurantakipsisillat vaurioituvat

- rakennuksen perustusrakenteissa ei ole vettä lainkaan tai vesi on aggressiivista (= likaista).

* Tällöin seurantaraportissa (= väliraportissa) tuodaan korostetusti esille riskitekijät ja esitetään laajamittaisia kiireellisiä tutkimustoimenpiteitä (koekuoppatutkimukset, kipsisiltaseuranta, tihennetty painumaseuranta, tihennetty orsivesiseuranta).

6. Pääsääntöisesti tarvitaan useita seurantaperiodeja ennenkuin on mahdollista vahvistaa, liittyykö perustusrakenteiden olosuhteisiin ja toimivuuteen todellisia merkittäviä haitallisia tekijöitä (eli riskitekijät tunnistetaan ja arvioidaan, mutta vastausta haetaan kysymykseen: ovatko riskit toteutumassa ja kuinka nopeasti ?).

 

GEO-MASTER OY

 Jyrki Suominen



Takaisin Ohjeita ja linkkejä-sivulle